Kevään reissuja: Budapest, Berliini ja Portugali

Tänä keväänä on tullut matkusteltua koko vuoden edestä. Ensin eksyin yllätyksekseni Roomaan maaliskuussa. Ehdin tuskin kotiutua Roomasta, kun tie kutsui taas.

Toverini Paksu oli lupautunut viemään minut ulkomaille häälahjana vaimolleni. Suuntasimme Budapestiin, missä kirsikka kukki ja aurinko paahtoi. Vietimme pari päivää kulkemalla ravintolasta ravintolaan, syömällä, juomalla ja ihailemalla Tonavan maisemia. Budapestissä oli sen verran tunnelmallisia ravintolaterasseja, että iho ehti kärähtää niillä istuessa. Tapasimme yhtenä iltana opiskelukaverini Empsun kavereineen ja he esittelivät hieman kaupungin yötä. Kaiken kaikkiaan matka oli sopivan tiivis, seura erinomaista ja Budapest oikein kaunis.

Budapest

Seuraavaksi oli vuorossa vajaan viikon trippi Berliiniin toverieni Miksun, Aksun, Allun ja Ellun kanssa. Kaupungin kulttuuri- ja urheilutarjonta ja vaiheikas historia tulivat tutuiksi niin päivällä kuin yöllä. Pyörimme idässä ja lännessä, käväisimme Potsdamissa ja vietimme runsaasti aikaa Tiergartenin puistossa.

Berliinin näyttävin paikka oli mahtavan kokoinen Pergamon-museo. Sinne on rakennettu jäljennös Babylonin Ištar-portista ja Babyloniin johtavasta Juhlakulkuekadusta. Tosin jäljennös on vain kalpea aavistus siitä millainen Ištar-portti todellisuudessa oli, sillä aidon kokoinen rekonstruktio ei olisi mahtunut edes Pergamon-museoon. Fiilis, kun näin portin kupeisiin maalatut lohikäärmeet ja Juhlakulkuekadun leijonat, oli miltei herkistynyt. Ammensin museosta kahmalokaupalla tietoa ja tunnelmaa seuraavaa romaania varten.

Ishtar-portti

Toukokuun lopulla lähdimme vaimon kanssa Portugaliin. Parin viikon lomaretkeen kuului vaeltelua Atlantin rannikkoa pitkin, lököilyä Algarven rannoilla ja lopuksi hieman kaupunkilomailua Lissabonissa.

Portugalissa suurimman vaikutuksen tekivät Atlantin rantojen jylhät maisemat. Kalliojyrkänteet kohosivat suoraan merestä, aallot iskivät niitä vasten ja taivas oli suunnattoman avara. Meri oli kuluttanut kalliota niin, että valtavat kivilohkareet olivat irronneet jyrkänteistä ja vyöryneet rantaveteen. Kaikkialla oli hiekkaa, niin alhaalla rannoilla, ylhäällä kallioilla kuin sisämaan pienillä poluilla.

Aallot

Voin suositella Budapestiä, Berliiniä ja Portugalia kaikille matkustavaisille. Budapest sopii hyvin viikonloppukohteeksi, Berliini vaatinee jo muutaman päivän enemmän. Portugalissa näkemisen arvoisia ovat erityisesti rannikon maisemat ja Lissabon.

Saas nähdä, mihin suuntaan matkakompassi seuraavaksi osoittaa!

Yllätysmatka Roomaan

Viime viikonloppuna vaimoni kaappasi minut syntymäpäivälahjamatkalle. En osannut lainkaan arvata, mihin olimme menossa. Vielä Kööpenhaminan lentokentällä luulin, että määränpää olisi Tanskassa. Vasta kun nousimme seuraavaan koneeseen, tajusin että kohde olisi Rooma.

Olin kerran käynyt pikaisesti Roomassa, mutta en muistanut kaupungista juuri mitään. Tiesin toki jonkin verran Rooman historiasta. Tiesin myös, että Vatikaanin museoissa on laajat taiteen ja muinaisjäännösten kokoelmat. Suuntasimmekin heti ensimmäisenä päivänä Vatikaaniin ihailemaan taideaarteita.

Assyria-fanille yksi mielenkiintoisimmista museoista oli paavi Gregoriuksen Egyptiläinen museo. Noin kolmasosa museosta on omistettu assyrialaisille veistoksille, kirjoituksille, käyttöesineille ja seinäreliefien kappaleille. Oli hauska nähdä alkuperäisiä nuolenpäillä kirjoitettuja savitauluja ja sylinteritekstejä, joiden englanninkielisistä käännöksistä olen ammentanut aineksia romaaneihini.

Nebukadressar-sylinteri

JousimiehiäAssyrialaisten sotapropaganda on vahvasti läsnä reliefien aihevalinnoissa. Kohokuvissa esitellään muun muassa sotilaiden voimaa ja hukkuvia vihollisia.

Hukkuvia.jpg

Vatikaanin museoissa riittäisi kiehtovaa nähtävää vaikka millä mitalla. Emme millään ehtineet kiertää niitä kaikkia. Esimerkiksi Pinacoteca ja Etruskimuseo jäivät ensi kertaan. Antiikin aikaisia kreikkalaisia ja roomalaisia veistoksia ihailimme vain hetken, mutta ne ennättivät silti tehdä vaikutuksen. Erityisesti käärmeiden kiusaama Laokoon poikineen herätti tunteita.

Laokoon.jpg

Museoiden kuuluisimmat kohteet lienevät Sikstuksen kappeli ja Rafaelin huoneet. Sikstuksen kappeli oli melkeinpä hupaisan täynnä turisteja. Vatikaanin turistimäärät ovat kuulemma kolminkertaistuneet nykyisen paavin aikana. Sikstuksen kappelin maalaukset, etenkin Michelangelon fresko Viimeinen tuomio, olivat toki vaikuttavia, mutta väenpaljous ja vihaiset vartijat hieman himmensivät taidenautintoa.

Rafaelin fresko Ateenan koulu Segnatura-huoneessa oli ehkä koko museovierailun pysäyttävin teos. Platon ja Aristoteles freskon keskellä huokuivat viisautta, ymmärrystä, sielujen yhteyttä ja ilmaisutaidon voimaa. Käsittämättömän pitkät ajanjaksot yhtäältä muinaisten filosofien ja Rafaelin ja toisaalta renessanssiajan ja nykypäivän välillä iskivät tajuntaan.

Ateenan koulu

Vatikaanin tunnetuin nähtävyys on totta kai Pietarinkirkko, roomalaiskatolisen kirkon keskus ja maailman suurin uskonnollinen rakennus. Se on häkellyttävän mahtipontinen, täynnä maalaustaidetta ja veistoksia, kultaa ja marmoria. Yksittäiset taideteokset hukkuvat runsauteen. Pidin Pietarinkirkossa eniten sen kupolista avautuvasta näkymästä Rooman kaupunkiin.

Näkymä Pietarinkirkosta

Näimme Roomassa muitakin upeita kirkkoja. Yksi mahtavimmista oli Lateraanikirkko, joka ei juurikaan häviä Pietarinkirkolle prameudessa. Rooman keisari Konstantinus rakensi Lateraanin Pyhän Johanneksen kirkon 300-luvulla, ja se on yksi maailman vanhimpia kirkkoja. Antiikin jälkeen rakennus on kokenut monenlaisia muutoksia, joista merkittävimmät 1600- ja 1700-luvuilla.

Lateraanikirkko.jpg

Santa Maria del Popolon kirkosta löytyy eräitä maalaustaiteen helmistä. Caravaggion hämmästystä ja tuohtumustakin herättäneet kokeilut Pietarin ristiinnaulitseminen ja Paavalin kääntymys ovat kirkon hämärässä nurkassa. Turistilla on pari minuuttia aikaa ihailla tauluja ennen kuin seuraava turistiryhmä päästetään niiden luo.

Rafaelin suunnittelema ja koristelema sivukappeli on Santa Maria del Popolon kaunein osa. Se on omistettu Rafaelin taloudelliselle tukijalle, pankkiiri Chigille. Neitsyen syntymä, Sebastiano del Piombon alttarimaalaus, hallitsee kappelia.

Santa Maria del Popolo.jpg

PantheonEnnen kuin Pantheon oli Pyhän Marian kirkko (joka toinen Rooman kirkko on pyhitetty Marialle), se oli muinaisten roomalaisten temppeli. Konsuli Agrippa rakennutti Pantheonin vanhimman osan yli 2 000 vuotta sitten. Temppelin kuuluisin osa, valtava betonikupoli, ajoittuu Rooman keisari Hadrianuksen valtakaudelle noin vuoteen 120.

Pantheonin kupoli on maailman suurin raudoittamattomasta betonista rakennettu kupoli. Sen hämmästyttävä kestävyys perustuu tulivuorten tuhkasta muodostuneeseen tuffiin, joka betoniin sekoitettuna estää rakennuksen halkeamia leviämästä. Vielä nykyäänkään ei täysin ymmärretä, miten 43 metriä korkea ja leveä kupoli on pysynyt pystyssä vuosituhansien halki.

Muut antiikin aikaiset rakennukset eivät ole selviytyneet yhtä hyvin kuin Pantheon. Forum Romanum ja Palatinus-kukkula ovat täynnä muinaisraunioita. Jotkin niistä ovat säilyneet lähes alkuperäisen näköisinä, toisista on jäljellä vain muutama kivenmurikka.

Vestan neitsyet.jpg

Teimme Roomassa paljon muutakin kuin ihastelimme kirkkoja ja rauniokasoja. Söimme ravintoloissa, kävelimme katutoreilla ja istuskelimme Tiber-joen varressa. Maistoimme paikallista jäätelöä, teimme ostoksia ja eksyimme ihastuttaville pikkukaduille. Kävelimme kilometrikaupalla. Vaikka kotiinpaluusta on jo monta päivää, en ole vieläkään täysin palautunut matkasta.

Vaimoni valitsi matkakohteen hyvin. Sydämeni syttyi Roomalle, ja siellä on käytävä pian uudestaan!

Forum Romanum